Miten noustaan uuteen kasvuun pudotuksen jälkeen?
Bonnier Pro-julkaisu, Anne Kortela huhtikuu 2020
Koronakriisi tuli vuoden 2020 alussa yllättäen vaikuttaen lähes kaikkien yritysten toimintaan myös Suomessa. Miten sen, tai muun nopean pudotuksen, jälkeen voi nousta uudelleen? Äkillisiä kriisejä on ollut aiemminkin, kuten teknologiakupla 2000-luvun taitteessa, finanssikriisi 2008, 1990-luvun lama, SARS- ja Sikainfluenssa -epidemiat jne. Voiko niistä oppia jotain vai onko nyt selviydyttävä uusin keinoin?
Artikkelin asiantuntijana on Pasi Pasanen, joka toimii yrittäjänä yritysvalmennusyhtiö Päävalmentaja Oy:ssä sekä markkinointi- ja mainostoimisto Adpro Oy:ssä.
1. Riskien tunnistaminen ja varautumisstrategia
1990-luvun lama osoitti, miten karua takausten maksaminen oli. 2000-luvun taitteessa moni sijoitti rahaa teknologiayhtiöihin, mutta toiveet tuotosta menivät, kun kupla puhkesi teknologiahypen perustuttua vain suuriin odotuksiin. Nousukaudella huonot kokemukset unohtuvat, ja viime vuosinakin on taas tehty sijoituksia, ostettu isoja taloja ja otettu huoleti lainaa.
– Taloudessa on aina nousuja ja laskuja, siksi tarvitaan varautumista. Yrityksen strategian pitää olla kunnossa, mutta lisäksi on hyvä olla varastrategia, jos kaikki ei sujukaan niin kuin on ajateltu. Riskien tunnistaminen ja niiden myöntäminen on erittäin tärkeää. Jos on pitkään mennyt hyvin, usein syyllistytään siihen, että tulevaisuuteen katsotaan vain ”aurinkolaseilla”. Silloin on jo voitu jäädä jälkeen muun muassa tuotekehityksessä ja markkinoinnissa, sillä hyvänä aikana huonompikin pärjää. Samalla kulut ja rakenteet ovat voineet paisua liian suuriksi, Pasi Pasanen toteaa.
1.1 Kassa kuntoon
Hyvä nyrkkisääntö yrityksille on, että varakassaa pitäisi aina olla sen verran,että toimintaa pystyy pyörittämään 3-5 kuukautta, vaikka tulovirta yhtäkkiä katkeaisi. Jos rahaliikenne pysähtyy, sillä on suuri vaikutus yrityksen toimintaan. Siksi on myös hyvä pitää yllä rahoitussuunnitelmaa ja listaa tukirahoittajista, joilta voi saada tarvittavaa lisärahoitusta.
– Koronakriisin aikana Suomen Yrittäjät on tiedottanut rahoitusmahdollisuuksista todella hyvin, mutta niistä on hyvä olla itsekin selvillä. Yrityksen pitää myös varautua oman toimintansa kannalta välttämättömien yhteistyökumppanien, toimittajien tai jakelukumppanien toiminnan katkeamiseen, joka voi tapahtua eri syistä. Kumppaneiksi kannattaa valita vakaita yrityksiä, joiden voi ajatella pystyvän toimimaan myös huonompina aikoina.
Esimerkki: Tuotannollisella yrityksellä pitää olla monta korvaavaa toimittajaa tai palveluntarjoajaa eri suunnilla.
1.2 Sähköinen kaupankäynti ja etäyhteydet
Pasanen korostaa tietoliikenneyhteyksien ja sähköisen toiminnan kehittämisen tärkeyttä. Etäyhteyksien pitää olla sillä tasolla, että yritys voi toimia, vaikka tulisi matkustusrajoituksia tai esimerkiksi yrityksen avainhenkilö joutuisi yllättäen tekemään työtään ulkomailta käsin.
– Sähköinen asiointi ja kaupankäynti on tärkeää pystyä hoitamaan, vaikka rekkaliikenne pysähtyisi. Tekniikan on oltava sillä tasolla, että tärkeät henkilöt ovat tavoitettavissa, ja yrityksen nettisivuilta löytyvät kaikki tarpeelliset tuotetiedot. On hämmästyttävää, että esimerkiksi teollisuusyritysten nettisivut eivät läheskään aina ole ajan tasalla. Niitä ei pidetä tärkeitä, vaikka tarvittavat päivitykset voi tehdä muutamalla tuhannella, ja investointi on minimaalinen verrattuna esimerkiksi jonkun teollisuuskoneen hankintaan, Pasanen pohtii.
1.3 Alasajosuunnitelma
Yrityksen varautumissuunnitelmaan sisältyy alasajosuunnitelma: suunnitelma siitä, missä järjestyksessä yrityksen toiminnat ajetaan kriisitilanteessa alas.
– On hyvä etukäteen miettiä, mitkä toiminnot voidaan lomauttaa ensin ja miten edetä. Se edellyttää, että yritys on selvillä, mitkä ovat sen eri toimintojen ja tuotteiden kustannukset ja tuotot. Alasajon järjestyksestä on hyvä myös etukäteen keskustella henkilöstön kanssa, jotta he tietävät, miksi näin tehdään tiettyjen skenaarioiden toteutuessa. Silloin ei tule lamauttavaa shokkia, vaan alasajo sujuu hallitusti. On myös hyvä kartoittaa työntekijöiden osaamista siltä varalta, että heitä voidaan tarvittaessa siirtää toisiin tehtäviin.
Hyvä esimerkki isossa mittakaavassa oli koronakriisin aikana S-ryhmän toiminta, kun hotellit jouduttiin sulkemaan. Samaan aikaan ruokakauppaan tarvittiin lisää henkilökuntaa. Yrityksessä ymmärrettiin muutoksen tärkeys ja siirrettiin hotellihenkilökuntaa kauppoihin.
1.4 Kannattavuus ratkaisee
Usein on järkevämpää lopettaa kannattamaton toiminta kuin tehdä pitkään tappiota. Esimerkiksi jonkin tuotteen valmistusmäärät ovat voineet jäädä niin pieniksi, ettei valmistus ole enää kannattavaa. Jos määrää ei pysty nostamaan, tappio kasvaa koko ajan.
– Monesti asiakas voi joustaa hinnassa, jos tuote on heille tärkeä, mutta hinnankorotusta on vaikea perustella asiakkaalle, jos ei itsekään tiedä, mikä on todellinen kannattavuus. Usein ollaan liian positiivisia, eikä olla selvillä kaikista kustannuksista, kuten materiaalihukasta.
Esimerkiksi korona-kriisin aikana keskikokoisen ravintola-annoksiin erikoistuneen ruokatehtaan sulkeminen oli kannattavampaa kuin myydä vain muutama annos, kun suurin osa ravintoloista suljettiin. Sen sijaan yksittäisen ravintolan kannatti myydä ruoka-annoksia lähikaupan kautta, koska se pystyi pitämään keittiöhenkilökunnan töissä ja sai tuloja kulujensa maksuun.
1.5 Työvoiman joustavuus
Kun tehtävä työ oikeasti vähenee, henkilöstön lomautusilmoitukset on parasta tehdä ajoissa. Se on yrittäjille usein vaikeaa, mutta jos henkilökuntaa pitää turhaan, vaikka töitä ei ole, tekee vain yritykselle ison tappion. Edellisistä lamoista on opittu hyödyntämään vuokratyövoiman joustavuutta, mikä on järkevää, koska sillä voi helposti tasata työvoiman tarvetta eri aikoina, ja rekrytointiyrityksiä on paljon.– Irtisanomisia ei kuitenkaan kannata tehdä, jos kysymyksessä on tilapäinen häiriö, sillä siinä menee hyviä osaajia helposti hukkaan. On tärkeää viestittää henkilökunnalle, että tähtäimessä on jatkaa toimintaa eikä lopettaa kokonaan.
Vuokratyövoiman ja freelancer-verkostojen joustavuuden hyödyntäminen on hyvää riskinhallintaa yritykselle.
1.6 Varmuusvarastot
Yritysten tilintarkastajat neuvovat pitämään tuotannolliset varastot minimissä, jotta niihin ei sitoudu pitkään pääomaa, mutta se on vähän kaksiteräinen miekka. Jos varastossa on vain seuraavan viikon tavarat, yritys voi äkillisen kriisin kohdatessa joutua lopettamaan toimintansa hyvin nopeasti. Se katkaisee myynnin ja vaikuttaa liikevaihtoon. Riippuu tietysti myös yrityksen toimialasta ja kilpailutilanteesta, millaisia seurauksia sille tulee toiminnan loppuessa tilapäisesti.
Suomessa nähtiin, että rekkaliikenne kiihtyi koronakriisin alettua juuri ennen rajojen sulkua, kun varmuusvarastoja alettiin täydentää. Riippuu tietysti myös yrityksen toimialasta ja kilpailutilanteesta, millaisia seurauksia sille tulee toiminnan loppuessa tilapäisesti.
2. Uuden nousun pohjustaminen
Kun ollaan keskellä kriisiä, eikä sen pituutta pystytä arvioimaan, onko parempi katsoa ja odotella vai voiko uutta nousua jo alkaa pohjustaa?
– Kun normaali toiminta on keskeytynyt tai vähentynyt, on juuri oikea hetki suunnitella irtiottoa. Yritys voi päättää, tuijottaako kuopan pohjalle vai miettiikö, missä kohtaa nousu alkaa ja rakentaa itselleen valmiiksi tikkaat nousua varten. Kun päivittäinen toiminta on tauolla, on aikaa pohtia, miten omia tuotteita voi kehittää vielä paremmiksi. Kilpailijoiden keskittyessä mikromanageeraamiseen on paras hetki saattaa omat tuotteet iskuun, terävöittää strategiaa ja suunnitella markkinointia. Kun markkinat taas heräävät, isketään uusilla myynnin ja markkinoinnin välineillä, Pasanen ohjeistaa.
Kriisiaikoina syntyy myös uudenlaisia tarpeita, jotka kannattaa heti hyödyntää. Esimerkiksi koronakriisin aikana videoneuvottelupalvelut ja etätyövälineet lähtivät nousuun ja erikoissiivouspalveluille syntyi kysyntää. Tällaisessa tilanteessa on pidettävä huolta, että omien palvelujen markkinointi on näkyvää ja tuotteet löydetään. Moni yritys pääsee uuteen kasvuun, joka voi jatkua myös kriisin jälkeen, kunhan se pystyy sitouttamaan asiakkaitaan.
2.1 Johtaminen ja viestintä
Johtajan on kriisin aikana näytettävä suuntaa ja kerrottava, miksi mitäkin tehdään. Jos joudutaan lomauttamaan, on kerrottava, että se tehdään, jotta yritys pysyy pystyssä ja työpaikat säilyvät. Johtajan täytyy pitää huolta, että kaikki tietävät, mitä tehdään sitten kun nousu alkaa. Lomautusten aikanakin henkilökuntaan ja yhteistyökumppaneihin kannattaa pitää yhteyttä, jotta tilanteesta voidaan keskustella ja ihmiset voivat luottaa jatkoon.
2.2 Nousun vaiheistaminen
Kriisin aikanakin yrityksessä pitäisi koko ajan olla käynnissä myös tuotekehityksen ja strategian suunnittelu sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Silloin yritys pysyy tilanteen tasalla ja pystyy vaiheistamaan oman toimintansa nousun portaittain.
– Ei pidä vain tuijottaa, mitä naapuri tekee, vaan keskittyä oman toimintansa parantamiseen. Kustannustehokkuutta voi parantaa käymällä läpi palvelusopimukset ja säätämällä niitä paremmin toimintaan sopiviksi. Myyntiä ja sen resursointia pitää arvioida kriittisesti ja varmistaa, että myynnissä on oikeanlaisia ihmisiä, kun nousu alkaa. Se on aina kokonaispeliä. On myös mahdollista, että todella hyviä myyjiä vapautuu, jos jokin yritys päätyy irtisanomisiin taloudellisista syistä. Hyvinä aikoina sellaisia ei ole koskaan saatavilla, joten tilannetta kannattaa käyttää hyväkseen, Pasanen toteaa.
2.3 Verkoston hyödyntäminen
Yrityksen pitää kaikkina aikoina olla vahvasti verkostoitunut, heikoimmalla ovat ne, joilla ei ole yhteistyökumppaneita. Kokeneemmilta yrittäjiltä kannattaa kysyä, miten aiemmin on noustu, jotta ei tee samoja virheitä. Kumppanuus- ja asiakkuusstrategiaan pitää kuulua, että yhteyttä pidetään koko ajan: kerrotaan mikä on tilanne ja ollaan asiakkaan pulssilla, jotta pystytään tarvittaessa reagoimaan nopeasti.
Oma toiminta kannattaa pitää näkyvillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jotta säilyy mielikuva siitä, että yritys toimii edelleen.
Jos ei itse toimi, joku toinen toimii, ja omalle alalle voi tulla uusiakin kilpailijoita, jotka huomaavat sopivia tilaisuuksia. Esimerkiksi koronakriisin aikana käsidesiä alettiin tehdä monissa yrityksissä, joissa sitä ei ollut tehty aiemmin.
2.4 Katse tulevaisuuteen
Koko kriisin ajan pitää katsoa myös sen yli ja tähdätä siihen, että pääsee kriisin jälkeen heti vauhtiin. Kassavirtaa pitää seurata tiiviisti ja käydä tarvittavat rahoitusneuvottelut ja sopia maksuista ajoissa.
Kannattamattomat toiminnot pitää ajaa alas mahdollisimman pian. Turhat kulut karsitaan, ei-välttämättömiä hankintoja voidaan siirtää.
Henkilöstöstä pitää huolehtia, ja heidän kanssaan pitää sopia lomista. Myös niihin henkilöihin pidetään yhteyttä, jotka ovat lomautettuina ja kysellään kuulumisia. Järjestetään esimerkiksi viikkopalavereja etäkokouksina, sillä on tärkeää säilyttää tunne siitä, että edelleen ollaan tiimi. On myös oltava herkkiä kuulemaan ja auttamaan, jos jollekin tulee talous- tai mielenterveysongelmia.
Sekä henkilöstölle että asiakkaille pitää säännöllisesti viestiä, mitä yrityksessä tapahtuu.
Kun normaali toiminta on ajettu alas, on myös hyvä hetki tarkistaa osaamista, jos se on jäänyt kiireen takia täydentämättä. Uusia taitoja voi opiskella esimerkiksi verkkokurssilla.
Kriisin aikana kannattaa miettiä missä kaikessa voi säästää, esimerkiksi isossa tehtaassa energiakuluja voidaan laskea, tai liikuntasetelejä voidaan jättää hankkimatta kriisin aikana.
3. Uuden nousun aloitus
Kun suunnitelmia tehdään kriisin aikana, mietitään myös, missä vaiheessa uutta aletaan markkinoida. Apuna pitää käyttää tiettyä todennäköisyyslaskentaa ja päättää, millä noustaan ensin, ja mitkä asiat tehdään myöhemmin. Toiminnan taas alettua arki pyritään normalisoimaan. Mahdollisista ”sotahaavoista” on hyvä tarjota mahdollisuus puhua tiimeissä, koska joillekin on voinut syntyä taloudellisia haasteita, perheasioiden ongelmia jne. On todella tärkeää kuunnella ja tarjota mahdollisuus käydä sattumukset läpi.
Henkilöstölle pitää myös kertoa, mitä muutoksia yrityksessä on lomautusten aikana tehty, onko niistä aiheutunut muutoksia toimenkuviin ja mistä kukin nyt vastaa. Onneksi yt-neuvottelut ovat nykyisin joustavampia.
– Erittäin tärkeä juttu on, että pitää puhua tulevaisuudesta, osoittaa uusia tavoitteita, ja keskittyä niihin, ei jäädä ikäviin asioihin. On tärkeää pitää näkymä eteenpäin, sillä suomalaisilla on usein taipumus jäädä pyörittämään vanhoja asioita, Pasanen korostaa.
4. Skenaariot avuksi
Tulevaisuuden skenaarioita kannattaa luoda erilaisten mahdollisten tilanteiden avulla. Niiden avulla voi arvioida vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Onko esimerkiksi joidenkin alihankkijoiden tai palveluntarjoajien kanssa mahdollista yhdistää toimintoja, voidaanko vaikka ostaa jokin yritys, kannattaako tuotelinjoihin tehdä muutoksia. On myös hyvä miettiä, miten työtehtävät muuttuvat, jos joku jää kriisin aikana pois porukasta.
Talouden turvaamiseksi kannattaa miettiä, mistä haetaan apua, tarvitaanko esimerkiksi talouskonsultin apua.
Materiaali- ja palveluhankinnan mahdolliset uudelleenjärjestelyt kannattaa miettiä etukäteen; Jos joku kumppaneista lopettaa toimintansa, mistä saadaan korvaavaa toimintaa. Ei pidä jäädä liikaa yhden kortin varaan.
Yksi skenaario voi liittyä siihen, miten henkilöstöä voi tukea, jos jollain tulee esimerkiksi taloudellinen ongelma.
– Kaikki tuotannolliset, taloudelliset, henkilöstö- ja yhteistyökumppanuudet pitää käydä läpi. Hyvin monet asiat ovat henkilösidonnaisia, ja jos henkilöitä vaihtuu, asiatkin voivat muuttua. Isossa mittakaavassa pitää tarkistaa esimerkiksi, ovatko yrityksen osakassopimukset kunnossa. Niitä ei usein hyvinä aikoina mietitä, mutta jos jollekin osakkaalle tulee vaikeuksia, yritys voi jopa ajautua konkurssiin huonon sopimuksen takia, Pasanen korostaa.
Käsidesi on hyvä esimerkki uuden liiketoiminnan mahdollisuudesta panimoteollisuudesta koronakriisin ajalta, ja muovifirmoissa alettiin tehdä kasvosuojia. Jos näkymät ovat hyvät, yritys voi muokata tuotantoa jopa pysyvästi.
5. Mitä yrittäjä voi tehdä yksin, miten henkilökuntaa voi/pitäisi sitouttaa mukaan?
– Hallinnollisten asioiden, kuten työtehtävien laajennusten osalta on tärkeintä, että henkilökunnalle kerrotaan, mistä syystä muutoksia tehdään, että ne on pakko tehdä, jotta muilla säilyy työpaikka. Tätä ei yrityksissä yleensä tehdä tarpeeksi, eikä henkilöstö ymmärrä, että muutoksilla varmistetaan yrityksen tulevaisuutta. Kun kertoo, että toimintaa on tarkoitus jatkaa, hyvät työntekijät pysyvät talossa, Pasanen sanoo.
Aina yrityksen toimintaa ei kuitenkaan kannata jatkaa, jos tilanne menee liian pitkälle. Velkaa ei voi kasvattaa loputtomasti, joten pitää olla realistinen. Kukaan ei hyödy loppuelämän velkavankeudesta.
6. Mitkä ovat uuden nousun onnistumisen parhaat edellytykset?
Perusliiketoiminnan kannattavuuden pitää olla hyvällä tasolla. Yrityksen pitää osata päättää, millä tuotteilla tai palveluilla on sellainen kustannustaso, että niillä kannattaa jatkaa. Saattaa olla, että jonkin asian kanssa tehdään paljon työtä, mutta se ei auta kasvattamaan liikevaihtoa.
– Koko ajan on pysyttävä liikkeellä, ja tehtävä tarvittavia palvelutuotteistusmuutoksia. Pitää keskittyä siihen, mitä pitkällä aikavälillä halutaan saavuttaa, ja keskittyä tavoitteen kannalta hyviin tuotteisiin ja palveluihin. Avainhenkilöistä pitää pystyä pitämään kiinni, ilman heitä nousu ei onnistu, Pasanen toteaa.
7. Mikä voi mennä pieleen?
Luottamuksen menettäminen eri suuntiin on pahinta. Esimerkiksi kumppanuuksia voi menettää, jos jättää sopimatta vaikka maksun siirtämisestä.
Huonolla viestinnällä voi menettää hyviä asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja hyviä työntekijöitä. Jos heille ei pystytä kertomaan jatkosuunnitelmista, kilpailija voi olla aktiivinen ja omia henkilöitä itselleen.
Myös omia materiaalinhankintakanavia voi kokonaan hävitä kriisin aikana.
8. Miten voi varmistaa omien asiakkaiden säilymisen?
Yhteyden pitäminen ja yrityksen tilanteesta tiedottaminen rehellisesti koko kriisin ajan on erittäin tärkeää. Kannattaa olla proaktiivinen ja kysyä esimerkiksi, onko asiakkailta tulossa tilauksia, jotta voi varmistaa niiden toimitusvalmiuden ennalta.
– Jos joudutaan miettimään palvelujen osittaista alasajoa, kaikkiin asiakkaisiin täytyy pitää keskusteluyhteyttä koko ajan. Myynnillä ja johdolla on siitä vastuu. Heidän pitää myös kertoa, että yhteistyötä halutaan jatkaa. Luottamus on ainoa tapa varmistaa suhteiden säilyminen. Vaikka tekisi vertailuja ja kilpailutuksia, on hyvä muistaa, että asiakaskin on voinut tehdä skenaarioita, ja jos asioista ei ole viestitetty, asiakas on voinut jo siirtyä pois. Siinä tapauksessa häntä on vaikeampi saada palaamaan, Pasanen sanoo.
9. Voiko syntyä mahdollisuuksia saada uusia asiakkaita?
Näkyvyys verkossa on ratkaisevaa, joten markkinointiin ja mainontaan verkossa kannattaa panostaa. Kun tavaroita ja palveluja aletaan vertailla ja kilpailuttaa, ne yritykset löytyvät parhaiten, jotka markkinoivat itseään hyvin verkossa.
Palveluja pitää myös terävöittää ja nimetä ne niin selkeästi, että uudetkin asiakkaat löytävät ne helposti. Jos esimerkiksi tekee koronasiivouksia tai suojakalvoja, ne pitää kriisin aikana löytää helposti.
Huonot nettisivut on aika päivittää.
Koronakriisin aikana verkkokauppojen uusia palveluja opittiin hyödyntämään paremmin, ja verkkokauppa koki uuden nousun. Aiemmin kivijalka on voinut olla veturi, jota on täydennetty verkkokaupalla, jatkossa verkkokaupan osuus voi kasvaa edelleen.
Erityisesti verkkokoulutuksia tai somekoulutusta tarjoavien yritysten mahdollisuudet löytää uusia asiakkaita ovat suuret. Jos heidät pystyy auttamaan kriisin yli, voi saada uskollisia asiakkaita.
10. Markkinoiden muutos kriisin jälkeen
On melko varmaa, että markkinatkin ehtivät muuttua kriisin aikana, toimialasta riippuen paljon tai vähän. Kilpailijat ovat ehkä keksineet uusia jakelukanavia, yhteistyömuotoja tai kumppanuuksia, tai uusia kilpailijoita on tullut. Markkinat muuttuvat kriisin aikana joka tapauksessa, se pitää ottaa huomioon ja hyödyntää uudet mahdollisuudet.
Esimerkiksi koronakriisin jälkeen etäneuvotteluja käytetään enemmän, ja se vaikuttaa myynnin tapaan. Asiakkaat voivat olla valmiimpia etäasiointiin, jos mahdollisuutta tarjotaan. Jokaisen kannattaa olla avoin kokeilemaan kaupankäyntiä verkon kautta. Nyt on oikeasti aika muuttaa asennetta. Yrityksen, joka ei ole tottunut markkinoimaan etäneuvottelujen kautta, kannattaa tehdä asennemuutos. Välineet ovat olleet olemassa jo pitkään, ja koronakriisin aikana on näytetty, että videoneuvottelu toimii keittiökaupassa ja kiinteistöesittelyissä. Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat käyttäneet niitä jo pitkään.
Osa yrityksistä tulee myös suosimaan etätyötä, mikä voi vaikuttaa toimitilojen tarjontaan.
Jopa työnantajamarkkinat muuttuvat. Aiemmin useissa yrityksissä ei edes tarjottu etätyömahdollisuutta, mutta vihreät arvot, liikkumisen viemä aika ja etätyön tehokkuus voivat houkutella tarjoamaan joustavaa etätyömahdollisuutta. Luottamus nousee tässäkin tärkeäksi, myös työntekijöillä on mahdollisuus näyttää, miten etätyö onnistuu. Jokainen voi tehdä oman osuutensa, Pasanen toteaa.
11. Miten pitää yllä hyvää ilmapiiriä ja uskoa uuden nousun mahdollisuuteen?
Asioista pitää viestittää henkilökunnalle aktiivisesti ja olla yhteydessä vaikka puhelimitse; kysellä ja kertoa, mitä suunnitellaan. Ja kun jotain alkaa tapahtua, kaikkien pitää tietää, miten nousuportaat etenevät. Silloin ei tule turhaa spekulaatiota. Jos tietoa ei kerrota, tyhjiö täytetään kuvitelluilla asioilla.
– Mitä valmiimpi yrityksen suunnitelma on, ja mitä konkreettisemmin sen pystyy kertomaan, sitä paremmin siihen uskotaan. Pahinta on, jos sanoo, että nyt vain odotetaan ja katsotaan, miten käy. Päinvastoin, kriisin aikana pitää tehdä paljon moneen suuntaan, toisaalta sen arvo on erilainen kuin normaalitilanteessa. On hyvä muistaa, että jäätynyt jänis ei houkuttele asiakkaita. Kun on aktiivinen, pitää yhteyttä ja julkaisee juttuja somessa, erottuu massasta ja luo tulevaisuuden uskoa, Pasanen kannustaa.
12. Jääkö kriisistä pysyvä haitta?
Suurin haitta tulee niille yrityksille, joilla ei ole tukiverkostoa omalla alalla, yrittäjäjärjestöissä tai mitään vertaistukea neuvomaan, mitä tehdä kun kassa tyhjenee. Häviäjiä ovat myös yritykset, joiden rahoituksellinen tilanne on valmiiksi heikko.
Suurin riski on uusilla yrittäjillä, jotka ovat investoineet paljon.
Myös pitkään toimineet yritykset, jotka ovat jääneet perinteiseen tapaan toimia, voivat hävitä, paitsi jos ovat jonkun ison alihankkijoita.
Puolivahingossa voi myös syntyä uusia yrityksiä, jos yrittäjä itse luopuu yrittämisestä, ja ammattitaitoinen työntekijä perustaa vaikka oman asennusyrityksen.
13. Kuka voi hyötyä kriisistä?
Kriisejä on erilaisia, ja yleensä niistä voi hyötyä, jos pystyy mukauttamaan toimintaansa ja löytämään omalle yritykselle sopivia markkina-aukkoja, uuden tuotteen tai palvelun lisääntyneen kysynnän tai uusia potentiaalisia asiakkaita.
– Kriisien aikana hoetaan usein, että kukaan ei markkinoi, mutta se ei välttämättä pidä paikkaansa. Päinvastoin, jos muu markkinointi vähenee ja itse jatkaa markkinointia, on helpompaa erottua. Toisaalta on eduksi, jos yritys toimii useammalla toimialalla tai sen asiakaskunta koostuu monen eri alan toimijoista. Esimerkiksi oma yritykseni Päävalmentaja toimii koulutus- ja valmennusalalla, ja se on rullannut koko ajan. Toinen yritys Adpro toimii markkinointi- ja mainosalalla, jossa on suuria vaihteluja, mutta olemme tietoisesti hakeneet asiakkaiksi eri alojen yrityksiä. Otimme oppia aiemmasta lamasta, jonka aikana asiakkaita oli paljon rakennusalalta. Kulujen pitäminen kurissa on yksi tärkeimpiä keinoja pitää yritys toiminnassa huonoinakin aikoina. Laman aikana auttaa paljon, jos ei ole velkaa, Pasanen toteaa.
Esimerkiksi koronakriisin aikana moni pystyi lisäämään sähköistä kaupankäyntiä sähköiset mainospinnat alkoivat kiinnostaa yhä useampia palveluntarjoajia suoratoistopalvelut saivat uusia tilaajia erinäiset konsultit ja kokeneet liike-elämän ratkaisuntarjoajat löysivät uusia asiakkaita.
Pidemmällä tähtäimellä voivat hyötyä esimerkiksi kotimaan matkailupalvelujen tarjoajat ja retkeilyvarusteiden myyjät. Trendejä kannattaa aina seurata, ja koronakriisin aikana luontoretket nousivat suosioon, joten alan toimijoitten kannattaa panostaa uusien tuotteiden keksimiseen, joilla voi erottua ja markkinoida niitä näkyvästi.
On myös yrityksiä, joiden kaupankäynti jatkui jopa normaalia vilkkaampana, esimerkiksi verkkokauppa yleisesti, polkupyöräkauppa, sähköpyörien myynti, pyörähuollot jne.
Koronakriisin häviäjiä ovat ravintola- ja matkailuala, erityisesti jos yritykset ovat tehneet isoja investointeja, kuten hotelleja ja mökkikyliä.
Myös kulttuuripuolen yksityiset tapahtumanjärjestäjät ja esiintyvät artistit menettivät paljon tuloja. Toisaalta syntyi monenlaisia uusia ratkaisuja ja uutta yhteistyötä.
Bonnier Pro -palvelu www.bonnierpro.fi http://www.bonnierpro.fi tarjoaa liikkeenjohdon tueksi parhaiden asiantuntijoiden osaamisen yhdeksältä liiketoiminnan aihealueelta helposti ajasta ja paikasta riippumatta, 24/7.