Miksi Tane tienaa enemmän?
Tasa-arvosta ja työelämän tasapuolisesta kohtelusta puhuttaessa tarkastelukulmana on yllättävän usein eri henkilöstöryhmien saamat palkat tai palkkiot. Todellisen työn määrää, oppimiskykyä tai yksilön merkitystä työyhteisön menestymiseen ei arvioida mitenkään. Mitä järkeä on siinä, että erilaisia ihmisiä pitäisi saman tyyppisissä työtehtävissä palkita sosialismin opein yhdellä palkkataulukolla?
Otetaanpa esimerkiksi tehtaan tuotantopäällikkö Tane Tarmokas. Tane on käynyt saman tasoisen ammatillisen koulun kuin suurin osa muistakin tehtaan työntekijöistä. Tane tienaa silti 1,5 kertaa enemmän kuin muut tuotannolliset työntekijät. Mikä Tanen erottaa muista? Miksi hänen työpanoksestaan kannattaa maksaa muita enemmän?
Aloitetaan Tanen asenteesta. Hän on aidosti innostunut työstään. Hänen mielestään tuotannon kehittäminen on parasta mitä hereillä ollessa voi tehdä. Hän vetää omalla innostuksellaan muutkin mukaan sekä tekemään työt tehokkaasti että miettimään sitä, kuinka tehtaasta saadaan nopeammin, enemmän ja laadukkaammin tuotteita niitä tarvitseville asiakkaille? Tanen kanssa ihmiset haluavat tehdä töitä, koska innostus tarttuu ja töihin on joka aamu mukava tulla.
Seuraavana voidaan kiinnittää huomiota Tanen kykyyn ottaa vastuuta työstä, työyhteisöstä, sekä tehtaan alihankkijoista ja asiakkaista. Koska Tane haluaa aidosti vaikuttaa työnantajayrityksensä menestykseen, hän ymmärtää, että jonkun on aina otettava vastuu tekemisistä. Tane motivoituu siitä, että häneen luotetaan ja siitä syystä hän haluaa jakaa osavastuita myös muille työntekijöille. Aina kaikki eivät vastuuroolistaan innostu, mutta Tanelle se on mahdollisuus haastaa itseään, löytää omia vahvuuksia ja heikkouksia tai oppia jotain uutta, jopa yllättäviäkin asioita.
Tanelle on tärkeää tietää mitä hänen työpanokseltaan odotetaan. Hän motivoituu selkeistä tavoitteista ja seuraa säännöllisesti niiden toteutumista. Jos Tane huomaa, etteivät tavoitteet täyty, hän ei ohita asiaa olan kohautuksella, vaan hän tarkastaa sovitut ja tehdyt työt sekä etsii tavan korjata odotuksia heikompaa tulosta. Hän kokee, että työpanoksen pitää vastata työstä maksettavaa korvausta. Tanesta on mielekkäämpää ylittää kuin alittaa työlle asetetut tavoitteet.
Ammattitaidon kehittämisessä Tane on huomannut, että oppilaitosten valmiit kurssit eivät vastaa hänen kehitystarvettaan. Siitä syystä hän käyttää varsin paljon omaa vapaa-aikaansa ammattikirjallisuuden lukemiseen ja tiedon etsimiseen internetistä, erilaisilta ammattisivustoilta, keskusteluryhmistä ja sosiaalisen median ammattilaisryhmistä. Tanelle on tärkeää, että hän tietää oman alansa tekniset haasteet, uusimmat trendit ja asiakasratkaisujen erilaiset toteutusvaihtoehdot. Tane ei kuvittele, että kun on kerran koulunsa käynyt, niin työtä tehdään niiden oppien pohjalta aina ja ikuisesti. Tane tietää oman ammattitaitonsa arvon ja tietää saavansa sitä vastaavaa palkkaa työstään.
Tanen työssä on myös paljon tilanteita, jotka ovat luonteeltaan harvinaisia, kuten uuden tekniikan käyttöönotto sekä niihin liittyvät investointitukihakemukset. Tällaisia yksityiskohtia Tanen ei kannata käydä itse opiskelemaan, joten hän käyttää yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita, eli konsultteja, säästääkseen aikaa ja rahaa. Tanen mielestä on järkevämpää tehdä asiat kerralla oikein, eikä sählätä itse ensin asioita pieleen, jonka jälkeen korjauttaminen on usein kalliimpaa kuin alkuperäinen investointi. Tane osaa siis tuottaa lisäarvoa työnantajalleen tuomalla hyvin mietittyjä ja kustannustehokkaita ratkaisuja yrityksen käyttöön.
Ennen tehtiin noin, mutta tänään kannattaa tehdä näin. Siinä on Tanen paljon käyttämä perustelu, kun yrityksessä ryhdytään kyseenalaistamaan muutoksen tarvetta. Tane on henkilö, joka elää tässä päivässä ja välillä jopa hieman huomisessa, eikä jumitu eilisen ihannointiin. Hän on nähnyt runsaasti esimerkkejä siitä kuinka aiempien vuosien loistoyritykset ovat hiljalleen jääneet ajastaan jälkeen, joutuneet äkilliseen muutostilanteeseen ja menneet lopulta konkurssiin. Romahtamisen taustalla ovat usein olleet ikääntyneet ja jääräpäiset omistajat, jotka eivät ole halunneet investoida ihmisiin tai tekniikkaan maksimoidakseen yrityksen lyhyen aikavälin tuloksen.
Jos Tane tunnistaa pysähtyneisyyden tilan yrityksessä, hän kerää nopeasti faktat muutostarpeesta kehitysehdotuksineen ja laskelmineen yrityksen johdolle. Hän on harjoitellut nuorkauppakamariharrastuksensa puitteissa puhumista, asioiden esittelemistä ja hieman väittelyäkin. Tane pitää huolen, että yrityksen menestys ei jää ainakaan hänen tekemisestään tai tekemättä jättämisestään kiinni.
Siinä saa toiset ihmetellä Tanen suurempaa palkkaa. Hän ei siitä hätkähdä. Tane tietää, että jos haluaa saada enemmän, on myös oltava valmis antamaan enemmän. Tanen teesejä ovat siis innostus, vastuunotto, tavoitteet ja seuranta, itsensä kehittäminen, asiantuntija-avun hyödyntäminen ja hetkessä eläminen. Mitä ajatuksia Tanen tarina herättää? Olisiko Sinusta työpaikkasi Taneksi?
– Pasi Pasanen –